Paljastus: näin meidän perheessä oikeasti syödään

Myönnän, meillä lapset syövät viikottain eineksiä, pakasteita ja puolivalmisteita. Mutta eihän se niin pitäisi mennä, sillä minähän olen ruoka-alan ammattilainen, koulutukseltani kotitalousopettaja, ravintovalmentaja ja pian personal trainer! Miten tässä on näin päässyt käymään? Miksi se on niin vaikeaa viedä omia oppejaan ja tietouttaan omaan arkeen?

Meidän perheeseen kuuluu kaksi alle kouluikäistä lasta (3- ja 6-vuotta) minä vegeilijä ja mies joka noudattaa sekaruokavaliota. Jotenkin ruokailu on vaan lipsunut siihen, että meillä valmistetaan yleensä kaksi eri ruokaa, yksi vege ja yksi liharuoka. Toki poikkeuksiakin on, kuten erilaiset kasvissosekeitot, mitkä maistuvat koko perheelle, mutta pääsääntöisesti kahdella ruoalla mennään. Mieheni syö mielellään kasvisruokaa, kunhan se on täyttävää, mutta lapset eivät ole tofusta ja pavuista kovin innostuneita.

Lapseni ovat ruokailujen suhteen kuten yö ja päivä. Tyttäreni 3-vuotta on melko kaikkiruokainen ja ennakkoluuloton maistelemaan uusia makuja, kuten etanoita (!), äyriäisiä ja sushia. Olen tehnyt havainnon, että tyttäreni rakastaa kaikkea proteiinipitoista mm. kananmunaa kaikessa muodossa, raejuustoa, kalaa, kinkkua, makkaraa, juustoa jne. Poikamme taas on melko valikoiva ruokien suhteen. Hän puputtaisi mielellään kaikkea hiilihydraattipitoista ruokaa, kuten leipää, hapankorppua, hedelmiä ja tuoreita kasviksia joka aterialla, jos se sallittaisiin. Molempien lapsien ruokavalinnoissa on toki omat hyvät puolensa, mutta melkoisen haastava kombo sanoisin..Karrikoidusti voisi sanoa, että jos ravintolassa tilattaisiin lohiannos, niin poikani syö annoksen muusin ja salaatin ja tyttöni syö kalafileen. Mieheni on kaikkiruokainen, mutta hänen herkkävatsaisuutensa taas aiheuttaa päänvaivaa raaka-aineiden valinnassa. Yritä nyt tässä sitten valmistaa ruokaa, mikä miellyttää kaikkia!

Tyttäreni rakastaa etanoita!

Lasten ollessa vauvoja valmistin paljon ruokia heille itse ja yritin totuttaa heidän itsetehdyn kotiruoan ja etenkin kasvisruoan makuun. No eipäs tämä aina onnistunutkaan, sillä kun lapsi päättää olla syömättä jotain ruokaa, niin hänen päätään on melko vaikea kääntää. Enkä kyllä itse henkilökohtaisesti usko pakottamiskulttuuriin tässä asiassa. Näen, että pakottamisella voi olla enemmän huonoja kuin hyviä vaikutuksia lapsen ruokavalioon pitkällä tähtäimellä. Maistamaan kannustaminen on eri asia ja siihen uskon. Poikamme söi pienenä lähes mitä tahansa, mutta sitten 2-vuoden kynnyksellä päivähoitoon mentyään tapahtui jokin klikki ja hän kieltäytyi syömästä suurta osaa ruoka-aineista. Syytä tähän emme ole vieläkään löytäneet. Tyttären kohdalla tällaista havaintoa emme ole tehneet. Toki hänelläkin on inhokkiruoka-aineita, kuten sipuli, mutta pääsääntöisesti hän syö kaikkea.

Pizza on takuuvarmaa ruokaa, sitä meillä syödään suunnilleen kaksi kertaa kuukaudessa.

Lasten makumieltymykset ohjaavat ruokavaliosuunniteluamme liiankin vahvasti, myönnän sen. En vain oikein tiedä miten tätä asiaa lähtisi purkamaan. On niin kurjaa katsoa vierestä kun lapsi on nälkäinen, mutta yökkii ruokansa kanssa. Olemme testanneet välipalojen vähentämistä, jolloin nälän pitäisi kasvaa niin suureksi, että ruoka kuin ruoka maistuu, mutta tämä ei ole tepsinyt. Olemme myös ottaneet lapset välillä mukaan ruoanvalmistukseen, minkä pitäisi kuulemma kannustaa ruoka-aineiden kokeiluun, mutta ei ole tepsinyt tämäkään. Jos se paprika ei lapselle maistu, niin ei se maistu silloinkaan, vaikka sen olisi itse pilkkonut sinne ruokaan.

Fajitakset maistuvat koko perheelle erilaisilla täytteillä.

Voi hyvinkin olla, että huoleni tästä aiheesta on täysin turha ja että lapsistani kasvaa kaikkiruokaisia ja jopa ruokaan intohimoisesti suhtautuvia kulinaristeja. En voi silti olla harmittelematta poikamme kapeakatseisuutta ruokien suhteen. Huoli korostuu etenkin lomamatkoilla, kun ruokailemme ravintoloissa ja listalla ei tunnu löytyvän mitään hänelle kelpaavaa ruokaa..

Meidän perheen viikon ruokalista

Ma Porkkanasosekeittoa lapsille, äiti söi Härkis-makaronilaatikon jämät+ salaattia

Ti Tofuwokki / kanawokki

Ke Lihapullat/soijapihvit, perunasose & salaattia

To Pinaattikeittoa (pakaste) & riisipiirakoita, munavoita

Pe Fajitakset jauhelihalla/nyhtökauralla

La Lounas : Hernekeitto (säilyke) & pulla, Päivällinen: Uunikala& riisi (pojalle fajitas jämät)

Su Lounas: Uunikalan jämät, Päivällinen : Soijarouhecannellonit

Ravintolassa lasten kanssa. Minä valitsin kulhoruoan, lapsille lihapullia.

Näitä arkiruokailua helpottavia eineksiä meillä syödään

  1. Valmislihapullat (Kivikylä tai Ikea, itsetehdyt eivät kelpaa!!)
  2. Maksalaatikko
  3. Karjalanpiirakat
  4. Pinaattiletut

”Eines on vähittäiskaupassa myytävä valmis elintarvike, joka ei ole säilyke eikä pakaste. Se on teollisesti valmistettu elintarvike, joka on jatkokäsitelty. Jotkin einekset, kuten salaatit ja kolmioleivät, ovat valmiita syötäviksi sellaisinaan. Toiset taas ovat lämmitystä vaille valmiita ruokia.”

Onko teillä lukijoilla samanlaisia haasteita perheen ruokailun järjestämisessä? Syövätkö teillä kaikki samaa ruokaa? Miten suhtaudutte nirsoon lapseen? Onko einesten syönti teidän mielestänne ok?

Kommentit (2)
  1. Jos lihapullat valmistaa aina itse niin lapset ei tiedä/kaipaa muuta. Itse teen pullia ja pikkupihvejä pakastimeen valmiiksi. Jos joku ruoka-aine ei maistu voi esim. Jauhelihakastike ja spagetti ruokaan veitsellä laittaa ihan minimaalisen hienonnetun palan paprikaa.

    Eineslihapullat ja maksalaatikko on kyllä semmosta huttua etten syötä edes meidän koirille. Pinattilättyjen arvot taitaa olla myös sillä tasolla etten edes koiran kuppiin laita.

    Koulu/päiväkoti ruokaan ei juuri voi vaikuttaa mutta kotona syötyyn ruokaan kylläkin.

    Kiire on hyvä syy käyttää eineksiä. Itselläni ei ole koskaan niin kiire etteikö ehtisi jotain laittaa. Itsellä myös useampi koira joile laitan kerran päivässävä kuppiin omanlaisensa annoksen; munat, Puuro, lihat ja vitskut. Koirille en syötä höttöruokia enkä meille ihmisillekkään.

    Herkutella voi n. Kerran viikossa mutta en halua että kukaan elää sokerikoukussa.

    Mutta jokainen perhe on erilainen. Itse sain lapsena syödä myös eineksiä. Ne oli ruokaa silloin kun oli kiire. Arvata saattaa miten kävi kun muutin opiskelemaan. Kävin osa-aika töissä myös. Se kiire ruoka sai minut lihomaan ja jalkoihin tuli 18-vuotiaalla tytöllä selluliittiä. Vuosia myöhemmin ei ollut ihan helppoa opetella syöminen uudestaan ja todeta että se kiire on tekosyy.

    1. lindakovanen
      15.2.2017, 09:18

      Moi Sanna ja kiitos kommentistasi! Joo itsetehdyt lihapullat oli meillä jossain vaiheessa ainut vaihtoehto, en tiedä missä vaiheessa lipsuttiin eineksiin ja nyt pojalle ei enää itsetehdyt maistu, on liian tumma pinta tai liian sitkeää tms. Einespullissakin on kyllä eroja ja itse pyrin valitsemaan pullat lihanosuuden mukaan, että sen osuus olisi mahdollisimman suuri (Kivikylä 88% ja Ikea 84%) tällöin voi välttää ns jauhopullat.

      Kasvisten syöminen ei meillä onneksi ole se suurin ongelma, vaan molemmille lapsille kasvikset maistuvat suhteellisen hyvin. Ja olen kyllä aika taitava piilottamaan kasviksia ruoan joukkoon joko raasteen tai pienen kuution muodossa (:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *